Päivä kanssani

Tykkään bloggaajien "päivä kanssani" -merkinnöistä, minä kanssa! Tätä tein eilen (ja osittain tänään):


8.30 Herään puoli tuntia ennen kellon soimista. Mun unentarve on vähentynyt. Kömmin keittämään puuroa ja avaan hesarin nettisivut.

10 - 12 pyöräilen salille ja nautin vähäisestä ihmismäärästä. Päätän treenata aamusin tästä eteenpäin.

12.30 Jessica soittaa Suomesta ja kertoo että ammattikorkeasta tuli hyväksymiskirje <3

13-14.45 Kuuntelen luentoa viestinnästä virtuaalimaailmoissa. Keskittyminen tuottaa ongelmia.

15.05 Kotiin päästyäni pysähdyn teelle kaverin huoneeseen. Puhutaan siitä miten outoa on, kun täällä ihmisiin tutustuu ilman niiden menneisyyttä. Sain vasta vähän aikaa sitten tietää että mun hyvä kaveri on asunut viis vuotta Vietnamissa lapsena. Miten se ei oo tullut aiemmin puheeksi?

15.30 Lounaalla tapaan kaksi itävaltalaista kaveria jotka on vasta aamupalalla, koska lähti eilen jatkamaan yksien jälkeen. Kiitän onneani että ite lähdin puolilta öin kotiin.

Yritän opiskella. Päädyn siivoamaan huoneen ja katsomaan kaksi jaksoa How I met your motheria.

18.45 Suuntaan pyörän kohti keskustaa. Tänään on suomalaisen kaverin synttärit.

19-21 Ollaan yhden yksin syövän miehen lisäksi ainoat asiakkaat italialaisessa ravintolassa. Luulen, että sen ruokarauha häiriintyy kuuden tytön juoruilusta ja naurunremakoista aika lailla. Tuhotaan litra viiniä.

21.30 Synttärijuhlat pidetään opiskelija-asuntolassa, jossa asuu 300 ihmistä. Kämppis kuiskaa mulle että Thank god we don't live like this. Porukkaa alkaa saapua paikalle ja ilostun, kun tapaan kavereita, joiden en tiennyt olevan tulossa.

23.30 Omenapiirakka, tiramisu ja kiivi-jäämurska-sake-drinkkejä mahassa päätetään, että on aika lähteä baariin

00.30 Päätetään, että on ihan OIKEASTI aika lähteä baariin.

00.45 Baaria valikoidessa mietin, pitäisikö lähteä kotiin.

01.00 Juon kolme Jägermeisteria synttärisankarin kunniaksi.

01.30 Yritän saada kämppikset kiinni, omassakin asuntolassa oli synttärit ja haluaisin yhdistää porukat. Baarissa soi vuorotellen Rihanna ja Spice Girls. Juodaan vielä yhdet jekut. Lopetan kellon katsomisen.

Tapaan kämppikset vakiobaarin ovella. Päätetään lähteä tanssimaan ja vaihdan synttäriporukkaa sulavasti.

Saan käteeni tequilan ja vielä yhden jägermeisterin. Vaihdan tequilan kaverin jekkuun ja skoolataan.

Javier kertoo, että tulee jouluksi Suomeen. Niin sukulaiset muuten, meidän joulupöydässä saattaa istua yksi meksikolainen poika joka osaa laulaa suomeksi heviä. Se lupasi laulaa teille. Tosin sillä on aina suuria suunnitelmia, joten katsotaan mitkä toteutuu.

Strobovalojen välkkeessä ihmiset näyttää epätodellisilta. Tanssin. Onneksi kieltäydyn nousemasta pöydälle, jolla puolet porukasta hyppii.

Puhun norjalaisen kaverin kanssa hollantilaisten poikien kanssa. Toinen niistä sanoo tyhmän vitsin Breivikistä. Tyttö on hetken hiljaa ja sanoo sitten että Do you know I have friends who died there ja lähtee  ulos. Juoksen perään ja se kertoo olleensa nuorempana samalla leirillä monesti ja sitä alkaa itkettää. Silitän sen tukkaa ja se sanoo I love you. Ja kuivaa kyyneleensä ja ilmoittaa tarvitsevansa jotain tosi vahvaa. Tilataan sambucaa.

Strobovalot jatkaa välkkymistä. Löydetään kaverit tanssilattialta, ne tanssii kädet ilmassa.

Päätetään vaihtaa baaria. Ulkona kaveri osottaa jotain poikia ja sanoo talk to them. Käy ilmi että ne on suomalaisia. Toinen on suomenruotsalainen ja puhuu suomea murtaen ja vaihtaa välillä englantiin. Jossain vaiheessa sille tulee paha olo. Sen kaveri sanoo sillä olevan verenpainetauti, se ei kuulemma ole kännissä. Huolestun ja päätän hoitaa tilanteen ruotsiksi. Luulen että mun är du okeit ei auta juurikaan, mutta sille tulee parempi olo.

Päätetään OIKEASTI vaihtaa baaria ja suomalaiset tarttuu mukaan porukkaan. Huomataan, että kello on yli viisi, osa baareista menee jo kiinni.

Joku johdattaa meidät baariin, jossa ollaan oltu muutama kerta puolivahingossa aamuyöllä, mutta kun yritetään tietoisesti mennä sinne, ei ikinä löydetä sitä. Hihkutaan ilosta kaverin kanssa kun päästään taas Narniaan.

Otetaan kisa kuka suomalaisista juo kaljan nopeiten. Häviän.

Tanssitaan ikkunalaudalla. Joku ottaa kuvan ja toivon, ettei se löydy facebookista seuraavana päivänä.

Alkaa pikkuhiljaa väsyttää ja päätetään lähteä kotiin. Matkalla pysähdyn huoltoasemalle ostamaan ruokaa ja huomaan kellon olevan 6.30, hups.

Kotona kämppis yrittää vakuuttaa, että jos nyt polttaa pilveä, huomenna ei oo krapula. Valitsen mieluummin tomaatti-mozzarella-wrapin, joka odottaa laukussa. Osa lähtee vielä jatkoille alakertaan.

11.00 Herään ja kiroan huonoja unenlahjojani. Ilostun kun muistan, että jääkaapissa odottaa wrapin puolikas.

Hahah tän kirjoittamiseen meni varmaan puoli tuntia. Nyt lähden kampaajalle ja sitten metsästän jonkun kämppiksen katsomaan mun kanssa leffaa.

Sukupuolentutkimuksen opiskelu alkaa vaikuttaa

Kävin tänään siellä salikokeessa. Kokelaita oli kolme ja arvioijia kaksi. Salikortin saamiseen ilman neljän tunnin kurssia vaaditaan vähintään vuoden kokemus (mitä mulla ei ehkä aktiivisesti oo mutta ajattelin että urheilutausta kompensoi). Kaikkien piti treenata oma tunnin ohjelma lämmittelyineen ja ne kiersi vahtimassa mitä ja miten tehdään.

Onneks kävin ahkerasti salilla viime kesänä ja muistin vielä mun ohjelman. Toinen ohjaajista nimittäin alussa kysyi ainostaan multa (olin ainoo tyttö) että kuinka pitkä salikokemus mulla on. Ärsytti niin paljon sen epäilykset että vastasin pokkana seittemän vuotta. Se näytti vaikuttuneelta. :D

...meni läpi, sain luvan käydä salilla! Huomenna menen crosstraineriin tuhoomaan osan eilisen leffakarkeista.

Kiinnostavia faktoja

1. Oon viettänyt kolme päivää yhden artikkelin seurassa ja oon sivulla 8. Enkä oo edes facebookannut koko aikaa, sen sijaan tuijottanut tyhjyyteen keskittymiskyvyttömänä noin 10 tuntia.

2. Oon aamuihminen. Vaikka kävisin kuudelta nukkumaan herään yhdeltätoista viimeistään. Tästä seuraa se että meen normaalisti ennen puolta yötä nukkumaan. Tästä seuraa se että vähintään kerran viikossa joku herättää mut kun se ei arvannut että saattaisin nukkua kaheltatoista (okei myönnetään yheltätoista...). Kaikki mun kämppikset on varmaan nähnyt mut yöpuvussa. Tai pyyhkeessä koska toinen suosikkiaika on kehittää jotain asiaa just kun oon suihkussa.

3. Täällä on pimeämpää kun Suomessa koska valoja on vähemmän. Masentavaa.

4. Huomenna menen salille esittelemään kyykkäystaitojani. Täällä pitää todistaa kykynsä ennen kun saa avaimen kuntosalille tai mennä KUUKAUDEN kurssille. Noh ainakin pääsen tositreenaajien seuraan jos ovet käsipainojen maailmaan aukeaa.

5. Söin niljakkainta kalaa ikinä japanilaisessa ravintolassa. Puolivälissä ateriaa sain tietää että se on ankerias.

6. Mulla on ikävä maksamakkaraherkkukurkkuruisleipää.

7. On se oikeesti yhdyssana. Ehkä jotain väliviivoja puuttuu koska maksamakkaraherkkukurkkua ei oo olemassa?

Siirryn taas tuijottamaan tota artikkelia. Aiheena on muuten computer communication ja julkaisuvuosi 1968.

Kirjoitin runon.

Kyllä, ihan itse. Mulla on sellanen kirjallisuuden kurssi jonka nimi on Pleasures of the Text. Se on lähinnä tiukkaa asiaa (niin tiukkaa kun runojen analysointi voi nyt olla), mutta professori on päättänyt, että kirjallisuuden ilon täytyy näkyä myös luennoilla. Käytännössä tää tarkottaa sitä, että jokaisen luennon alussa parin oppilaan on pitänyt lausua runo ja kertoa miksi valitsi just sen (lausuin Edith Södergrania tosi tunteella).

Tällä viikolla PITI KIRJOITTAA OMA RUNO. Ja jos jollekin on epäselvää niin suhtaudun tälläseen oheistoimintaan vakaumuksellisella kapinallisen yläasteikäisen asenteella. Yhdellä luennolla piti dramatisoida Glaspellin näytelmä ja kieltäydyin kurkkukipuun vedoten (oli oikeesti yskä!).

Mutta täten haluan julkaista hienon runoni. Taustaksi sanottakoon että kun istun koneella, näen ikkunasta moottoritien ja kanaalin.

The silent canal

Speeding cars on a highway

Always seen through glass

Tää on muuten haiku, 5,7 ja 5 tavua. :D Joulukuussa meillä on kirjallisuuden kurssilaisten kanssa Poetry and music night, jossa lausutaan parhaita runoja. Jään odottamaan...

Loma on ohi

...mulla oli nimittäin kahden viikon "loma" = viikon lukuloma ja koeviikko, mutta kun kaikki kurssit jatkuu tammikuulle niin kahden viikon urakka oli kirjottaa kolme esseetä. Urakoin ne alta pois jo ennen viime viikon torstaita, oli muuten vaikeeta tehdä aamusta iltaan koulujuttuja edes muutama päivä kun täällä on tottunut niin rentoon menoon. Pelottavaa, laiskistun kun on liikaa aikaa tehdä mitä huvittaa :D

Sisko tuli torstaina, käytiin Amsterdamissa ja samalla näin rakkaita jotka oli siellä samaan aikaan puolisattumalta <3 Torstai ja perjantai koostui noin 20 tunnista kahvilassa/ravintolassa/baarissa istumista ja tauotonta höpötystä (ja joo yhdestä hiirestä hotellihuoneessa joka tarjosi meille unettoman yön ja ilmaisen aamupalan). Perjantai-iltana puoliltaöin tultiin Groningeniin ja kömmittiin jääkaapin kautta peittojen alle. Oli kivaa, pyöräiltiin, pyörittiin kaupungilla, hengailtiin kämppisten kanssa, bailattiin ja katsottiin Big Bang theorya sängyllä aina kun väsytti. Kun Alisa lähti tiistaina, kävin vielä Utrechtissa moikkaamassa kotikavereita 24 tunnin reissun verran. Kun raahauduin keskiviikkoaamuna yheksältä kotiin kieltämättä nukutti mutta rakkausläheisyysakut on ladattu taas loppusyksyä varten!

Perjantaina täällä oli taas bileet joiden seurauksena tässä opiskelija-asuntolassa ei enää saa pitää juhlia loppusyksynä. Liikaa meteliä ja valituksia ja kieltämättä toi meidän alakerran iso keittiö ja common room näytti taistelutantereelta kun käytiin huvikseen kurkkaamassa sitä aamulla kun tultiin baarista. HUPS... Onneks ei ollut mun juhlat, kaks pöytää nimittäin hajos kun jengi tanssi niiden päällä (toisaalta mitä voi olettaa jos kaksmetrinen hollantilainen päättää esitellä muuvejaan ikean lastulevysen tv-tason päällä???? äly hoi!)

Eilen kävin kaupungilla kahvittelemassa, kokkailtiin ja katsottiin leffaa, ihan kun kotona :) Tänään on ollut ihan tylsää ja kuollutta, ulkona on pimeetä puol kuus ja nyt kaikki lehdetkin varisee puista. Luulin aina että Euroopassa ei oo yhtä masentavan pimeetä syksyä kun Suomessa mutta eipä tästä paljon puutu. Lämpimämpi on kyllä. Tähän masentavaan syksy-mielentilaan voi vaikuttaa myös se, että mun kattolamppu on palanut ja oon viettänyt koko päivän googlettelemalla pelkän pöytälampun valossa keskitysleirejä ja toista maailmansotaa ymmärtääkseni kirjallisuuden kurssille luettavaa kirjaa.. Hyi.

Onneks ens viikolla on paljon kivaa tekemistä ja eilen suunniteltiin joulukuuksi matkat Saksaan joulumarkkinoille (35e sinne ja takasin) ja Pariisiin viikonlopuksi (39e). Keväällä tiedossa Berliini, Madrid, Gent ja Milano. Hiilijalanjälki taka-alalle, täytyy nauttia Euroopan kavereista ja halpalentoyhtiöistä eikö?

Kuvat on googlesta koska mun kamerassa on hiekkaa (don't ask) ja Alisalla on kaikki kivat kuvat sen kamerassa. Huomenna alkaa taas luennot ja uusi kurssikin, nyt on koulua jopa NELJÄ päivää viikossa. En voi uskoa että toka osa syksystä alkaa jo, en uskalla edes ajatella tammikuuta kun melkein kaikki lähtee kotiin. Hmh. Nyt paluu nykyhetkeen, kivaa viikkoa!