Päivä kanssani

Tykkään bloggaajien "päivä kanssani" -merkinnöistä, minä kanssa! Tätä tein eilen (ja osittain tänään):


8.30 Herään puoli tuntia ennen kellon soimista. Mun unentarve on vähentynyt. Kömmin keittämään puuroa ja avaan hesarin nettisivut.

10 - 12 pyöräilen salille ja nautin vähäisestä ihmismäärästä. Päätän treenata aamusin tästä eteenpäin.

12.30 Jessica soittaa Suomesta ja kertoo että ammattikorkeasta tuli hyväksymiskirje <3

13-14.45 Kuuntelen luentoa viestinnästä virtuaalimaailmoissa. Keskittyminen tuottaa ongelmia.

15.05 Kotiin päästyäni pysähdyn teelle kaverin huoneeseen. Puhutaan siitä miten outoa on, kun täällä ihmisiin tutustuu ilman niiden menneisyyttä. Sain vasta vähän aikaa sitten tietää että mun hyvä kaveri on asunut viis vuotta Vietnamissa lapsena. Miten se ei oo tullut aiemmin puheeksi?

15.30 Lounaalla tapaan kaksi itävaltalaista kaveria jotka on vasta aamupalalla, koska lähti eilen jatkamaan yksien jälkeen. Kiitän onneani että ite lähdin puolilta öin kotiin.

Yritän opiskella. Päädyn siivoamaan huoneen ja katsomaan kaksi jaksoa How I met your motheria.

18.45 Suuntaan pyörän kohti keskustaa. Tänään on suomalaisen kaverin synttärit.

19-21 Ollaan yhden yksin syövän miehen lisäksi ainoat asiakkaat italialaisessa ravintolassa. Luulen, että sen ruokarauha häiriintyy kuuden tytön juoruilusta ja naurunremakoista aika lailla. Tuhotaan litra viiniä.

21.30 Synttärijuhlat pidetään opiskelija-asuntolassa, jossa asuu 300 ihmistä. Kämppis kuiskaa mulle että Thank god we don't live like this. Porukkaa alkaa saapua paikalle ja ilostun, kun tapaan kavereita, joiden en tiennyt olevan tulossa.

23.30 Omenapiirakka, tiramisu ja kiivi-jäämurska-sake-drinkkejä mahassa päätetään, että on aika lähteä baariin

00.30 Päätetään, että on ihan OIKEASTI aika lähteä baariin.

00.45 Baaria valikoidessa mietin, pitäisikö lähteä kotiin.

01.00 Juon kolme Jägermeisteria synttärisankarin kunniaksi.

01.30 Yritän saada kämppikset kiinni, omassakin asuntolassa oli synttärit ja haluaisin yhdistää porukat. Baarissa soi vuorotellen Rihanna ja Spice Girls. Juodaan vielä yhdet jekut. Lopetan kellon katsomisen.

Tapaan kämppikset vakiobaarin ovella. Päätetään lähteä tanssimaan ja vaihdan synttäriporukkaa sulavasti.

Saan käteeni tequilan ja vielä yhden jägermeisterin. Vaihdan tequilan kaverin jekkuun ja skoolataan.

Javier kertoo, että tulee jouluksi Suomeen. Niin sukulaiset muuten, meidän joulupöydässä saattaa istua yksi meksikolainen poika joka osaa laulaa suomeksi heviä. Se lupasi laulaa teille. Tosin sillä on aina suuria suunnitelmia, joten katsotaan mitkä toteutuu.

Strobovalojen välkkeessä ihmiset näyttää epätodellisilta. Tanssin. Onneksi kieltäydyn nousemasta pöydälle, jolla puolet porukasta hyppii.

Puhun norjalaisen kaverin kanssa hollantilaisten poikien kanssa. Toinen niistä sanoo tyhmän vitsin Breivikistä. Tyttö on hetken hiljaa ja sanoo sitten että Do you know I have friends who died there ja lähtee  ulos. Juoksen perään ja se kertoo olleensa nuorempana samalla leirillä monesti ja sitä alkaa itkettää. Silitän sen tukkaa ja se sanoo I love you. Ja kuivaa kyyneleensä ja ilmoittaa tarvitsevansa jotain tosi vahvaa. Tilataan sambucaa.

Strobovalot jatkaa välkkymistä. Löydetään kaverit tanssilattialta, ne tanssii kädet ilmassa.

Päätetään vaihtaa baaria. Ulkona kaveri osottaa jotain poikia ja sanoo talk to them. Käy ilmi että ne on suomalaisia. Toinen on suomenruotsalainen ja puhuu suomea murtaen ja vaihtaa välillä englantiin. Jossain vaiheessa sille tulee paha olo. Sen kaveri sanoo sillä olevan verenpainetauti, se ei kuulemma ole kännissä. Huolestun ja päätän hoitaa tilanteen ruotsiksi. Luulen että mun är du okeit ei auta juurikaan, mutta sille tulee parempi olo.

Päätetään OIKEASTI vaihtaa baaria ja suomalaiset tarttuu mukaan porukkaan. Huomataan, että kello on yli viisi, osa baareista menee jo kiinni.

Joku johdattaa meidät baariin, jossa ollaan oltu muutama kerta puolivahingossa aamuyöllä, mutta kun yritetään tietoisesti mennä sinne, ei ikinä löydetä sitä. Hihkutaan ilosta kaverin kanssa kun päästään taas Narniaan.

Otetaan kisa kuka suomalaisista juo kaljan nopeiten. Häviän.

Tanssitaan ikkunalaudalla. Joku ottaa kuvan ja toivon, ettei se löydy facebookista seuraavana päivänä.

Alkaa pikkuhiljaa väsyttää ja päätetään lähteä kotiin. Matkalla pysähdyn huoltoasemalle ostamaan ruokaa ja huomaan kellon olevan 6.30, hups.

Kotona kämppis yrittää vakuuttaa, että jos nyt polttaa pilveä, huomenna ei oo krapula. Valitsen mieluummin tomaatti-mozzarella-wrapin, joka odottaa laukussa. Osa lähtee vielä jatkoille alakertaan.

11.00 Herään ja kiroan huonoja unenlahjojani. Ilostun kun muistan, että jääkaapissa odottaa wrapin puolikas.

Hahah tän kirjoittamiseen meni varmaan puoli tuntia. Nyt lähden kampaajalle ja sitten metsästän jonkun kämppiksen katsomaan mun kanssa leffaa.